13.01.2015 päiväkirjamerkintä
Vallun eka varsa syntyi yöllä! Hieno orivarsa nousi nopeasti ylös ja vaikuttaa oikein terveeltä. Orivarsa sai nimeksi Vadelmaveneilijä.

15.12.2014 päiväkirjamerkintä
Käytiin tänään naapuritallilla estevalmennuksessa. Valmentaja toimi brittiläinen Matthew Olsen, joka on hyvin kokenut esteratsastaja. Kaikkien katseet kääntyivät meitä kohti kun saavuimme tallille, ei mikään ihme koska Vallulla oli aika paljon pinkkiä päällä. Suojat, huopa, korvahuppu ja varusteiden blingblingit. Itelläni oli myös upea pinkki huppari päällä. Oltiin aikavarmasti upea näky. Matthew naureskeli ja kyseli etteikö ollu enemmän pinkin värisiä kamoja. Olin kuitenkin pari minuttia myöhässä joten menin suoraan verryttelemään ravissa ja laukassa. Neiti tuntui oikein hyvältä ja reippaalta. Kentällä oli kaksi pystyestettä eikä muuta. Niitten välissä oli kuitenkin pitkä väli ja nähtävästi tehtävänä oli pysähtyä linjan keskellä. Aluksi tultiin vain ravisa ja esteet olivat maassa. Näin meni hyvin mutta heti kun valmentaja nosti esteitä ja laukka nousi esteen jälkeen ei meinannu vauhti pysähtyä. Vallu ei ole yleensä jyrämainen mutta tänään jostain syystä ei menny avut ollenkaan läpi. Siihen meni sitten melkein koko valmennus ja lopuksi sitten sain Vallun pysähtymään. Matthew nosti esteet metriksi ja tultiin uudelleen ja neiti pysähtyi hienosti.

10.12.2014 päiväkirjamerkintä
Kirkas ja kirpeä talviaamu ja seistiin Vallun kanssa pihalla pinkit varusteet päällä. Tänään oli luvassa lyhyt koulu- ja puomivalmennus Aadan kanssa, joka on hyvä ystävä joka tulee aina välillä jeesaamaan pinkkiä ratsukkoa. Toisella pitkällä sivulla oli laukkapuomit sekä toisella ravipuomit. Verkkasin käynnissä sekä ravissa jonka jälkeen mentiin ravipuomit joissa oli liian pienet välit niin Aada pidensi niitä pikkasen. Mentiin sitten uudelleen ja meni paremmin. Laukassa Vallu innostui ehkä vähänkin liikaa ja meillä oli melkein estetunti kun neiti päätti että hyppää puomien yli. Kesti jonku aikaa ennen kuin neiti näpsä ymmärsi että laukataan ihan rauhasa niitten yli ja pidetään tempo samana myös seuraavalle puomille. Tehtiin sitten vähän temponmuutoksia molempiin suuntiin sekä vähän väistöjä ravissa jotka sujuvat oikein hyvin. Valkan jälkeen karsinaan kuivumaan ja sitten ulos pakkaseen riehumaan Nalan kanssa.

07.12.2014 päiväkirjamerkintä
Vallulla on tänään vapaa päivä jonka tamma on ansainnut. Ollaan tehty paljon töitä esteillä sekä koulupuolella joka alkaa kohtapuolin näkyä treeneissä. Vallu odotti jo tallissa kuin saavuin iltapäivällä tallille. Olin pyytäny hoitajaa harjaamaan neidin valmiiksi ja pistää hänelle suojat jalkoihin sekä juoksutus varusteet. Pyörittiin sitten maneesissa noin vartin, kun ulkona oli semmoinen myrskysää ettei kukaan haluis astua edes ulos tallista. Onneksi Vallu oli ihan rauhallinen maneesissa vaikka kuuluikin semmoista meteliä puista ja tuulesta. Vallu kuunteli hyvin apuja ja siirtyi hyvin käynnistä raviin ja ravista laukkaan ja siitä sitten käyntiin takas. Tehtiin vähän tempon muutoksia jonka jälkeen sitten lopettettiin. Päästin ponin sitten vapaaksi maneesiin missä veti kunnon spurtit ja rodeot kunnes oli melkein hikinen. Siitä sitten hikiloimi päälle ja ruuat karsinaan.

22.11.2014 päiväkirjamerkintä
Maastopäivä! Aada oli kanssani tallilla ja oltiin laitettu Nalaa ja Vallua valmiiksi viimeiset puolituntia. Seisoimme tallipihalla ja tarkistettiin kamat ennen kuin lähettiin käppäilemään metsään. Jouduttiin kävelemään jonkun aikaa kunnes tuli hyvä hiekkatie missä siiryimme raviin. Nala köpötteli Vallu vieressä kiltisti ja tunsin miten neiti haluisi vaan lähteä kiitolaukkaan. Ravattiin siitä sitten vielä jonkun aikaa kunnes saavuimme pienelle maastotielle ja siiryimme käyntiin. Vartin päästä olimme perillä rannalla! Ei mikään kauheen suuri mutta kuitenkin niin oikein hyvässä kunnossa että hepat pääsee hyvin veteen. Hyppäsimme pois selästä ja otettiin pois satulat sekä vaihettiin nopeasti housut ja sitten ylös selkään taas kiven avulla. Nala meni ilman mitään ongelmia veteen mutta Vallu taas ei ollenkaan halunnu sinne. Huuteli vain Nalan perään ja lopuksi sitten loikkasin veteen. Onneksi pysyin selässä jotenkuten ja ei kestäny kauan kunnes Vallusta tuli vesipeto. Vietimme oikein mukavan päivän rannalla ja käveltiin sitten rauhallisessa tempossa kotiin.

12.11.2014 päiväkirjamerkintä
Saavuin tallille kahden jälkeen ja hain Vallun suoraan tarhastaan. Siellä hän seisoi ei niin iloisen näköisenä portin edessä litimärkänä. Vallu köpötteli reippaasti talliin ja laitoin kiinni käytävälle ja otin samalla märän loimen pois. Samalla kuin vein loimen kuivaukseen hain hoitokamat. Harjasin ponin puhtaaksi ja putsasin kaviot kunnolla jonka jälkeen pistin Vallulle söpöt pinkit pintelit jokaiseen jalkaan sekä etusiin glitteri-pinkit bootsit. Sen jälkeen suitset, with glitteriblingbling koristeet päälle ja menoksi. Talutin maneesiin missä nousin jakkaran avulla Vallun selkään. Annoin Vallunn kävellä pitkinohjin kymmenen minuttia molempiin suuntiin ja siirsin sitten neidin harjoitusraviin. Vallulla on oikein mukava selkä joten ei siinä sitten mitään ongelmia pysyä selässä. Huomasin nopeasti että olin päässy pullaponi Vallun selkään joten edistyimme eteenpäin etanavauhdissa. Jossain vaiheessa Vallu sai moottorinsa toimimaan ja pääsimme tekemään väistöjä kunnolla vasemmalle sekä myöhemmin oikealle. Eka laukannosto ei onnistunut oikein koska Vallu katteli jotain tipua ikkunan läpi eikä keskittyny ollenkaan. Toisella kerralla nosto onnistui kuitenkin paljon paremmin. Teimme suuria ja vähän pienempiä voltteja sekä pitkällä sivulla lyhennyksiä ja lisäyksiä jotka sujuivat hyvin kunnes Vallu päätti innostua ja alkoin rodeo-hevoseksi. En tottakai pysyny selässä ja löysin itteni parin sekunnin päästä maassa. Vallu kuitenkin oli jo maneesin toisella puolella kyttäämässä mitä mä teen maassa. Nousin ylös ja yritin saada Vallun kiinni - huonosti. Onneksi taskussa oli pari heppanamia ja ei kestäny kauan ennen kuin ahmatti seisoi edessäni. Nousin sitte takaisin selkään ja ravattiin lopuuravit jonka jälkeen hyppäsin alas taas ja palattiin takaisin tallin lämpöön.

estevalmennus #1, valmentaja ronya
Olin kuullut turjakkeelta, että valmennukseen saapuva valkea suomitamma olisi varsin menevä tapaus esteillä, joten olin suunnitellut valmennuksen tehtävät ajatuksella, että pääsisimme tamman kanssa vain odottamaan esteitä ja saisimme sen kuuliaiseksi. Alkuverryttelyn jälkeen aloitimme ihan soikiolla sijaitsevilla ristikoilla, joille lähestyttiin ravissa maapuomien avustuksella. Vallu meinasi aluksi ryysiä esteille laukassa, mutta laittaessani toisenkin maapuomin esteen eteen tamma luovutti ja hyppäsi suosiolla ravista. Tulimme ristikoita myös laukassa, tällä kertaa toisesta suunnasta ja nyt tamma malttoi jo hieman pysyä housuissaan. Seuraavaksi siirryimme pomppulinjalle, joka käsitti maapuomeja, kavaletteja ja pienen okserin kaarevalla linjalla niin, että hevosta ohjattiin optimaalisiin ponnistuspaikkoihin ja ratsastajan tuli huolehtia vain keskellä pysymisestä. Maapuomit helpottivat tehtäväämme Vapun kanssa hurjasti ja saimme jo muutaman toiston jälkeen kerran, jolla Vallu hyppäsi ihan rauhassa ja laski tarkasti jalkansa ihan oikeisiin kohtiin. Tähän päätimme lopettaa vaikkakin valmennus jäi hieman vajaakestoiseksi, mutta mitäpä turhaan tammaa kiusata, kun se suoritti niin hyvin.

estevalmennus #2 Mörkövaarassa, valmentaja tvisha
Vallu ja turjake saapuivat valmennukseen himpun verran myöhässä, joten he saivat melko nopeaan tahtiin hoitaa itsenäisesti lämmittelyn. Sivusilmällä katsoin ratsukon menoa ja siinä ainakin toistaikseksi näytti siltä, että Vallu kulki kiltisti eteen ja reagoi ratsastajansa apuihin. Laukan ylläpitämisessä tuntui olevan pientä erimielisyyttä aluksi, mutta hyvin turjake ajoi ratsuaan eteen ja patisti tätä tekemään töitä. Kun turjake huikkasi olevansa Vallun kanssa valmis hyppäämään, annoin heille luvan ylittää muutamat verkkaesteet, joilla oli korkeutta noin 70cm. Vähän tamma tuntui rynnivän jo näille parille esteelle ja siksi ratsastajan tuli muistaa ne kunnolliset pidätteet.

Jatkoimme tästä hyppäämään kentälle rakennetun esteradan pariin, jossa oli 70-100cm esteitä sijoiteltuna niin, että saimme erilaisia lähestymisiä harjoiteltua. Lähinnähän kävimme Vallun ja turjakkeen kanssa läpi perusasioita, jotta näin, että miten he toimivat esteillä ja mikä heidän oikea tasonsa on. Päälimmäisenä valmennuksesta voi nostaa ylös sanan vauhti, sitä nimittäin riitti vaikka muille jakaa. Turjake yritti hyvin pidätellä ratsuaan ja ajoittain onnistuikin siinä hyvin, mutta välillä taas Vallu otti sellaisia spurtteja, että oksat pois. Lähestymiset onnistuivat myös haastavemmilla esteillä hyvin, kunhan vain turjake katsoi hyvän reitin, eikä yrittänyt turhia oikoa. Ratsukon ainoa oikea ongelma, siis vauhdin lisäksi, oli hyvän ponnistuspaikan löytäminen. Vallu tuppasi aina hyppäämään esteelle joko liian kaukaa tai läheltä, eikä kovin montaa "normaalin" ponnistuspaikan hyppyä valmennuksessa nähty. Neuvoin turjaketta antamaan esteelle tultaessa kunnon pidätteet ja kun ratsastaja haluaa, että nyt hypätään, niin sitten puristetaan topakasti pohkeilla ja jos tarve vaatii niin vaikka huudetaan selässä. Yritimme karsia eritoten sitä turhan kaukaa hyppäämistä pois oikein jämäköillä pidätteillä, eikä siten valmennuksen loppupuolella senmoisia ylityksiä enää tullutkaan. Muutamia pudotuksia ratsukko sai aikaiseksi liiallisen vauhdin tai huonon hypyn vuoksi, mutta kokonaisuudessaan heillä sujui hyvin.

Vähitellen, kun jokaisen esteen ylittäminen radalla onnistui, lähdimme siirtymään loppuverkkaan jäähdyttelemään. Koska Vallulla oli edelleenkin sitä vauhtia, sai turjake jälleen työstää siltä loputkin virrat pois reippaassa ravissa. Vallu oli tänään taas oikein reippaalla tuulella ja valitettavasti se aina pienesti rokottaa sitä tekniikan puolta, vaikka kyllä sitä vauhtia täytyy esteillä tietysti ollakin. Turjakkeelle, tai turjakkeen hauikselle, lähtee propsit siitä mahdottomasta työn määrästä, jota teki pidätellessään ratsuaan yli tunnin ajan. Kotikentillä voisi hieman harjoitella sitä malttia ja pyrki saamaan Vallu rauhoittumaan aina ennen esteen ylitystä.

estevalmennus #3, valmentaja bertta
Jo aikaisemminkin valmentamani ratsukko, eli toisin sanoen turjake ja hänen kimo suomenhevostammansa Vallu olivat juuri aloittamassa rentoa ravia keventäen itsenäisesti, kun tulin paikan päälle vihdoin ja viimein valmentamaan turjaketta ja Vallua esteratsastuksessa. Kehotin turjaketta ottamaan pari kierrosta laukkaakin kun ratsukko oli ravannut jo riittävän paljon, jotta Vallu saataisiin lämpenemään ja vertymään hyvin ennen esteiden hyppäämistä. Itse tehtäväksi ajattelin tällä kertaa laittaa jumppasarjan hyppäämisen. Kasasin jumppasarjan maneesin toisen pitkän sivun keskikohdalle. Siihen kuului kolme estettä, jotka olivat näin aluksi vain ihan pienen korkuisina ristikkoina lämmittelyjä varten. Valmennuksen loppupuolen aikana kuitenkin nostin ne kaikki kolme jumppasarjan estettä pystyiksi, korkeudeltaan noin 90 cm. Kaikki sujui todella hyvin; Vallu oli reipas (ehkä välillä vähän liiankin innokas) ja turjake oli hyvin mukana hevosensa hypyissä hieman huonoista ponnistuskohdista huolimattakin!

estevalmennus #4, valmentaja Víva
Tuttu ratsukko asteli kentälle näin kauniina kesäpäivänä - auringon paistaessa kirkkaan siniseltä taivaalta, jossa liikkui vain pari valkoista pilven hattaraa. Iloisen ja reippaan näköisen turjakkeen sijaan Vallu taas vaikutti melko tympääntyneeltä ja laiskasti eteenpäin kulkevalta tapaukselta. Osasin heti syyttää tätä melko kuumaa kesäpäivää siitä, ettei tamma vaikuttanut pätkääkään kiinnostuneelta kentällä lojuvista esteitä tai ylipäätään siitä, että sen pitäisi kohta ravata ja laukata. Päätin kuitenkin yrittää ja pyysin turjaketta verryttelemään Vallun itsenäisesti. Meno oli melko hidasta ja Vallu kulki tahmeana eteenpäin, turjakkeen verrytellessä sitä parhaansa mukaan. Hetken päästä päästin turjakkeen hyppäämän Vallun kanssa verryttelyestettä. Sen hyppääminen Vallulle näytti olevan melko työlästä, sillä tamman takaset kolisivat jatkuvasti puomeihin. Siitä huolimatta siirryttiin kuitenkin radalle, jota ratsukko saikin lähteä heti suorittamaan. Meno ei todellakaan näyttänyt siltä mitä kuvittelin. Puomit kolisivat, osa tippui, pari kieltoakin tuli ja lopussaan ratsastaja lensi alas satulasta. Rata ei tosiaan ollut tänään tämän ratsukon juttu, joten otettiin vain pari estettä jota kaksikko sai hypätä. Kun hypyt sujuivat ongelmitta, niin lopeteltiin valmennus tähän pisteeseen.

estevalmennus #5, valmentaja Víva
Reippaan oloinen ratsukko asteli sateesta suoraan maneesiin. Tervehdin turjaketta ja pyysin häntä alkuverryttelemään kauniin suomenhevostammansa itsenäisesti. Vallu vaikutti reippaalta ja erittäin kuuliaiselta tapaukselta, joka tosiaan näytti olevan mukavasti kuulolla turjakkeen verkatessa sitä. Hetken aikaa katsottuani ratsukon menoa, niin päästin heidät hyppäämään verkkaestettä, jolla oli korkeutta sen 60cm. Alkuun Vallu oli ehkä turhankin innokas tapaus hypätessä harjoitusestettä, jonka vuoksi sen hypyt sattuivat usein liian kauaksi tai liian lähelle. Alku innokkuuden jälkeen alkoi ratsukon hypyt sujua kuitenkin paremmin, jolloin kaksikko alkoi myös hypätä oikeasta kohtaa. Hetken päästä siirryttiinkin ratsukon kanssa radalle, johon kuului perus pystyjä sekä oksereita. Korkeutta radalla oli 100cm ja uskoin sen olevan ratsukolle ihan helppo nakki. Ratsukon lähtiessä suorittamaan rataa, Vallu puksutti korvat höröllä eteenpäin höyryjunanlailla, jonka vuoksi turjake saikin alkuun pidätellä melko paljon, jotta vauhti pysyisi tasaisena. Ensimmäisten esteiden jälkeen Vallu alkoi kuitenkin rauhottumaan, jolloin loppurata tuntui sujuvan hyvin, eikä kieltoja tai puomien tippumisia tullut. Ainoastaan tiukan mutkan jälkeen tulevalla pystyesteellä puomit kolisi ja heilahteli uhkaavasti, mutta ne eivät tippuneet. Valmennuksen lopuilla sain kehua ratsukkoa ja päästin turjakkeen lopulta loppuverryttelemään Vallun itsenäisesti.

kouluvalmennus #1, valmentaja ronya
Alkuverryttelyn jälkeen vaihdoinkin suunnitelmaa valmennuksen kulusta, sillä Vallu vaikutti siltä, ettei sitä tänään kiinnostanut oikein mikään. Päätinkin siis aluksi aktivoida turjaketta ja Vallua nopeilla käynti-laukkasiirtymisillä. Laukkaa otettiin vain nelisen askelta, kun taas käyntiä sai kävellä enemmän - tarpeeksi, jotta tammasta ei kuitenkaan tulisi liian hätäinen jolloin käynti kärsisi helposti. Siirtymiset saivatkin tammaa hieman innostettua, joten siirryimme vastalaukan kimppuun. Neuvoin turjaketta ratsastamaan koko uraa ja kokoamaan aavistuksen kulmiin ja etenkin pitkillä sivuilla taas ratsastamaan eteen, joskin pitäen pienen taivutuksen sisälle, jotta saimme ulkolavan irti. Aluksi Vallu meinasi innostua, mutta kehoitin turjaketta vain istumaan tiiviimmin ja ratsastamaan silti pienehköillä avuilla. Tämä toimikin ja saimme tehtävän rullaamaan. Lopuksi teimme vielä hieman ravityötä ja saimmekin tamman erittäin mukavan tuntuiseksi ja näköiseksi.

kouluvalmennus #2 Mörkövaarassa, valmentaja tvisha
Suloinen Vallu saapui tänään valmennettavakseni ensimmäistä kertaa ja innolla odotin näkeväni, että kuinka tämä tamma oikein kentällä liikkuukaan. Alkuun tamma kyttäili maneesin nurkkia ja tuntui säpsyvän jos jonkinmoista asiaa, eikä siten ratsastaja saanut jännittynyttä nuorikkoa kunnolla liikkeeseen. Turjake pysyi kuitenkin koko ajan jämäkkänä selässä ja siten hän sai hiljalleen hevosensa raviin ja pystyi alkamaan työskentelemään kunnolla. Alkuverkassa ratsukko sai tehdä paljon siirtymisiä, temponvaihteluja ja taivutteluja, eli tehtäviä joilla saatiin Vallu hyvin kuulolle.

Vähitellen siirryimme ns. oikeiden tehtävien pariin, joka tarkoitti tämän ratsukon osalta jos jonkinmoista perustehtävää. Lähdimme käynnissä tekemään pysähdyksiä, peruutuksia, väistöjä, asetuksia, taivutuksia ja ynnä muita vastaavia. Vähän Vallu näytti siltä, että onko nyt aivan pakko tehdä tälläistä, mutta hyvin se kuitenkin reagoi ratsastajansa apuihin ja teki työtä käskystä. Pysähdykset ja peruutukset sujuivat hyvin, mutta selkeästi parhaimmillaan Vallu oli väistöissä - niitä on varmasti kotona harjoiteltu. Jatkoimme samanlaisten tehtävien tekemistä ravissa, erityisesti ravi-pysähdys-ravi-siirtymisiä sekä kiemuraurien tekoa. Alkuun Vallu tunki väkisin ravista pysähdyksen väliin käyntiaskelia, mutta lukuisten toistojen jälkeen ne alkoivat sujua aika mallikkaasti. Tässä vaiheessa tamma alkoi huomattavasti paremmin jo kantamaan itseään mitä alkutunnista ja se näytti tulevan pehmeäksi suustaan. Ravitehtävien jälkeen otimme viimeiseksi laukkaa keskiympyrällä, tehden paljon käyntiin siirtymisiä sekä uusia nostoja. Vallun laukka näytti todella hyvältä kun kunnolliseen, tahdikkaaseen laukkaan pääsi, eikä sen ylläpitämisessä ollut vaikeutta. Laukassa tamma tosin muutaman kerran heitti takapuoltaansa siihen tahtiin, että olisi turjake alas astikin voinut tulla.

Reilun tunnin työskentelyn jälkeen lähdimme hidastamaan tahtia ja siirtymään loppuverkkaan. Vallulla tuntui vielä olevan virtaa vaikka muille jakaa ja siksi ratsastaja saikin ratsastaa tammaansa eteen oikein reippaassa tahdissa. Kun hevosella alkoi pikkuhiljaa askel painaa, saivat he hidastaa käyntiin ja lopetella valmennuksen. Vallu oli tänään oikein positiivinen yllätys, se käyttäytyi tosi hyvin ja kulki turjakkeen alla oikein motivoituneena. Turjakkeellekaan ei liiemmin voi miinuksia jaella, sillä niin hyvin hän hevostaan tunnilla ratsasti.

kouluvalmennus #3, valmentaja Cee
Saavuin pitämään turjakkeelle ja herttaiselle kimolle suomenhevostamma Vallulle kouluvalmennusta. Turjake oli kertonut minulle ennakkoon, että Vallulla on tammoille tyypillisesti erilaisia päiviä, mutta että se on pääosin varsin näpsäkkä tapaus ja taitaa koulua helppo A -tasolle asti. Turjake ja Vallu saivat ensin verrytellä vapaasti, jotta pääsisin hieman tarkkailemaan heidän menoaan. Ratsukko teki paljon voltteja ja temponvaihteluita, ja ainakin tässä vaiheessa sain Vallusta energisen ja innokkaan vaikutelman. Tamma oli aluksi hieman tönkkö rungostaan eikä oikein taipunut tai asettunut, mutta vertyi kierros kierrokselta paremmaksi. Aloitimmekin hommat ensin käynnissä. Pyysin turjaketta ratsastamaan hyvää, eteenpäinpyrkivää ja tahdikasta keskikäyntiä, josta ratsastettiin halkaisijalle ja tehtiin pohkeenväistöä. Alkuun väistön oli tarkoitus olla loiva ja suuntaa vaihdettiin jokaisen kerran jälkeen. Huomasin kuitenkin pian, että tämä oli ratsukolle liian helppoa. Niinpä siirryimme raviväistöihin, joita vaikeutettiin yhden lämmittelykerran per suunta jälkeen.

Nyt ratsukon piti väistää uralta jyrkästi halkaisijalle, suoristaa sinne päästyään ja ravata kolme askelta, sitten väistää takaisin uralle. Ensimmäisillä kerroilla väistö oli liian loiva, jolloin toiselle väistölle ei jäänyt tilaa. Onnistuminen kuitenkin koettiin, kun turjake aloitti koko väistämisen kootussa ravissa. Ratsukko sai tehtyä väistöt ja askeleet juuri eikä melkein, ja tismalleen oikeissa kohdissa. Tämän jälkeen olikin hyvä vaihtaa harjoittelu laukkaan. Vallun into oli hieman jo ehtinyt hiipua väistämisen aikana, mutta laukassa se palasi. Tamma laukkasi hyvin ja käytti takaosaansa tehokkaasti. Ratsukko teki voltteja harjoituslaukassa ja vaihtoi muutaman kerran laukkaa ja suuntaa käynnin kautta, mikä onnistui oikein sulavasti. Loppuvalmennuksesta siirryimme vielä käyntiin ja hioimme etu- ja takaosakäännöksiä. Niiden osalta kaikki sujui hyvin, etenkin kun ratsastajan painopiste saatiin oikeaan kohtaan. Onnistuneeseen suoritukseen oli kiva päättää valmennus, kiitokset Vallulle ja turjakkeelle!

kouluvalmennus #4, valmentaja bertta
Turjake oli jo odottelemassa minua hänen kimon, suoraan sanottuna häikäisevän näköisen suomenhevostammansa Vallun kanssa, kun astelin maneesin ovesta hallin sisään ja siirryin saman tien maneesin keskelle ohjeistamaan turjaketta ja Vallua. Tällä kertaa päätin jo heti valmennuksen alkuun, että tänään pistäisin ratsukon töihin pohkeenväistöjen pariin! Tarkoituksena oli siis mahdollisimman huolelliset ja siistit pohkeenväistöt. Tähän tehtävään ratsastaja siis tarvitsisi paljon tarkkuutta, jota ainakin aikaisemmin turjakkeelle pitämieni valmennuksien perusteella tältä kuskilta löytyykin. Selostin ratsukolle tehtävän heti, kun turjake ja Vallu olivat lämmitelleet itsensä alkukäyntien ja -ravien avulla. Toisen lyhyen sivun keskeltä käännyttiin nimittäin aina maneesin keskikohtan päin ja sitten väistettiin siitä käynnissä tai ravissa jomman kumman pitkän sivun loppuun. Vallu teki kiltisti turjakkeen ohjeistuksella kaikki heille antamani tehtävät muita mukisematta. Turjake piti valmennuksesta ja mainitsikin harjoittelevan pohkeenväistöjä vielä joskus itsenäisestikin!

kouluvalmennus #5, valmentaja bertta
Olin taas kerran valmentamassa tuttuakin tutumpaa ratsukkoa, turjaketta ja suomenhevostamma Vallua. Harjoiteltiin ahkerasti kouluratsastusta koko valmennuksen ajan. Enimmäkseen turjake reenasi Vallun kanssa laukanvaihtoja, sillä ne eivät olleet ainakaan turjakkeen mukaan kovin hyvin hallussa näillä kahdella. Ratsukko käveli, ravaili ja laukkasi verkkaiseen tahtiin vähän aikaa kunnes oli jo aika aloittaa tämän valmennuksen ensimmäinen harjoitus, johon kuului niin pysähdyksiä ja siirtymiä kuin ympyröitä ja volttejakin. Tuosta kontrolliharjoituksesta en nyt enempää kerro, mutta ihan hienosti se sujui ja Vallu oli kohtalaisen hyvin ratsastajansa kuulolla. Seuraavaksi pyysin turjaketta ja Vallua ottamaan käyntitauon, jotta he voisivat sitten sen jälkeen alkaa tehdä täysien voimien kanssa laukanvaihtoja kaheksikolla! Aluksi oli laukanvaihtojen kanssa muutamia ongelmia, kun lähes aina laukanvaihdon jälkeen Vallu otti ristilaukalle. Sen korjaaminen oli aluksi melko hankalaa turjakkeelle, mutta loppujen lopuksi saatiin sekin ratkottua.

kouluvalmennus #6, valmentaja Lola
Kauniinvärinen suokkitamma Vallu ja ratsastajansa turjake kävelivät jo rauhallisia alkukäyntejä maneesissa sinne saapuessani. Tervehdin ratsastajaa ja kerroin tunnin aiheen olevan pohkeenväistöt. Kun ratsukko oli verkannut kaikissa askellajeissa, aloitettiin väistöt. Vallu totteli jokaista apua moitteitta ja ratsastaja käyttikin erittäin selviä apuja. Väistöt sujuivat hienosti, vaikka niitä aluksi tultiinkin vain käynnillä. Aluksi tosin takapää jäi vähän etupäästä jälkeen, mutta kyllä se sitten lopulta mukaankin saatiin! Ravissa oli alussa myös sama ongelma; takapää. Kestikin hetken aikaa ennenkuin se saatiin kunnolla työskentelemään, ja kun se saatiin mukaan töihin, sujuivat väistöt todella hyvin! Kun tehävään lisättiin laukkaympyrät, alkoi Vallu enempi innostua työnteosta, jolloin sen moottori virittyi ihan kunnolla ja tiet olivat sitten sen mukaisia. Kun hevonen ei laahannut takajalkoja perässä, tuli väistöistäkin tottakai heti parempia. Pääasiassa huippuhyvin mennyt tunti, joka lopetettiin erääseen erittäin hyvin onnistuneeseen pätkään!

kouluvalmennus #7 Mörkövaarassa, valmentaja tvisha
Tänään Vallusta näki heti kentälle saavuttaessa sen, että tammaa ei voisi juuri ollenkaan kiinnostaa minkäänmoinen työnteko. Tamma askelsi todella laiskanoloisesti eteen kaula pitkänä, eikä sitä hetkauttanut minkäänlainen selästä tuleva apu. Käskin turjaketta olemaan siis äärimmäisen topakkana hevoselleen ja laittamaan sen kunnolliseen liikkeeseen, hinnalla millä hyvänsä. Vallu temppuili vastaan sen minkä vain kerkesi, mutta parinkymmenen minuutin taistelun jälkeen heltyi vähitellen ja alkoi hiljalleen peräti kulkemaan omalla moottorillaan eteen.

Vaikka hevonen ei ollut vielä täysin kuulolla ja ratsastajansa avuilla, siirryimme silti päivän päätehtävien pariin. Tänään pääpainomme oli ravi- sekä laukkatyöskentelyssä kahdeksikon muotoisella kiemurauralla. Aloitimme ensin kiemurauran käymisen harjoitusravissa, jossa tarkoitus oli saada hevonen tahdikkaaseen raviin sekä työstettyä hyvin ulko-ohjalle. Vallun ravi ei vieläkään ollut mitään terävintä mahdollista, mutta hevonen alkoi jo pikku hiljaa kantaa paremmin itseään ja liikkua pehmeämmin eteen. Ravin olessa hyvällä mallilla, lähdimme hiljalleen laukkaamaan niin, että aina toinen kahdeksikon ympyröistä laukattiin. Laukannostot olivat työlään oloisia, turjake sai antaa hyvin vahvan pidätteen sekä napakan sisäpohkeen ennen kuin laukka nousi. Jonkin verran ratsastaja sai myös ensimmäisillä kerroilla ajaa ratsuaan eteen, jotta laukka lähti hyvin pyörimään. Vähitellen otimme mukaan toisenkin ympyrän laukassa, jolloin saimme vastalaukkaakin mukaan. Vastalaukassa oli tasapainotus pienimuotoinen ongelma, mutta lukuisilla toistoilla sekä huolellisilla avuilla saimme senkin luistamaan hyvin. Alun erimielisyyksien jälkeen ratsukon meno parani siis loppua kohden oikein hyvin, eikä Vallun laukkaillessa laiskuudesta ollut enää tietoakaan.

Kun sekä ratsastaja että hevonen alkoivat hyytyä kovasta laukan työstämisestä, lähdimme siirtymään loppuverkkaan ravissa. Turjake sai vielä hetken aikaa työstää Vallua volteilla paremmaksi, ja kun ratsastaja oli tyytyväinen hevosen liikkeeseen, sai hidastaa käyntiin ja antaa tammalle pitkät ohjat. Vaikka Vallun ratsastettavuus ei tänään ollutkaan mistään parhaimmasta päästä, sai turjake siitä huolimatta puristettua ratsustaan liikettäkin irti, vaikka se ei helppoa ollutkaan. Tammasta kuitenkin huomaa sen, että joka kerta se vain kehittyy enemmän ja enemmän, eikä nyt mitään maata kaatavia virheitä valmennuksessa nähtykään.

maastoestevalmennus #1, valmentaja Sofia W.
Tänään aloitimme valmentautumisen kentältä sen sijaan, että olisimme menneet suoraan maastoon harjoittelemaan. Olitte nimittäin minulle ihan uusi valmennettava kaksikko, ja halusin nähdä miten toimitte erinäisissä tilanteissa. Ihan ensimmäiseksi sain ilokseni pistää merkille, että Mörkövaaran Valtiatar liikkui erinomaisesti. Vallu oli reipas ja eteenpäin pyrkivä ja samaan aikaan hyvin kuulolla avuillesi. Lisäksi tamman askeleet olivat elastisia ja rentoja temposta riippumatta, ja erityisesti laukka oli tosi hyvännäköistä. Alkuverryttelyn ja lämmittelyesteiden jälkeen päästin teidät toden teolla hyppäämään, jolloin huomasin yhteistyönne kulkevan ja Vallun hyppäävän tottuneesti ja melko puhtaasti. Ainoastaan ponnistuspaikan hakeminen tuntui olevan ajoittain haastavaa, ja siinä sinun tulisikin auttaa epäröivää suokkia aktiivisemmin. Lopuksi siirryimme vielä vähäksi aikaa ottamaan tuntumaa maastosta, jonne tulisimme harjoittelemaan suoraan seuraavilla kerroilla. Mitään kovin ihmeellisiä temppuja en teiltä tällä kertaa maastossa vaatinut, muutaman hyvin sujuneen verkkahypyn jälkeen saitte jo siirtyä huilimaan loppukäyntien merkeissä.

maastoestevalmennus #2, valmentaja Sofia W.
Kuten viimekertaisen valmennuksen kuluessa lupasin, aloitimme tänään suoraan maastoon siirtymisellä. Vallu oli tänään sangen vauhdikkaalla tuulella ja suorastaan pursusi energiaa ja menohaluja. Tästä huolimatta sillä pysyi kuitenkin korvat hienosti koko ajan menossa mukana, ja suorituksenne pysyi kautta linjan hallitun näköisenä. Etenitte tasaisen hyvin esteeltä toiselle, ja en voi olla myöntämättä erityismainintaa oppikirjamaisen nätisti ylitetystä portista! Banketti sen sijaan oli jostain syystä Vallun mielestä kovin jännittävä, vaikka annoit sen jopa tutustua esteeseen etukäteen. Ei se ollut pelosta pyörtymäisillään tai mitään sellaista, mutta suoritti tämän haasteen huomattavasti epävarmemmin ja hitaammassa tempossa kuin muut harjoittelemamme esteet. Muista jatkossa olla itse määrätietoisempi ja ratsastaa banketilla reilummin eteen!

maastoestevalmennus #3, valmentaja Sofia W.
Tämänkertaisen valmennuksen ilona (tai pikemminkin riesana) oli varsin lämmin sää, joten mikäs sen mukavampaa kuin suunnata huomio erinäisten vesiesteiden harjoitteluun! Vallu oli jo ennestään ihan konkari, eikä ottanut veteen joutumisesta noin yleisesti ottaen minkäänmoista stressiä. Ainoastaan alashyppy veteen tuotti hankaluuksia. Tätä suosittelisinkin myös kotiläksyksi, sillä Vallu oli todella epävarma verrattuna kaikkeen muuhun, mitä olemme tämän ja aiempien valmennusten aikana harjoitelleet. Tamma empi kun ei tiennyt millainen pohja veden alla on tai miten syvää vesi mahtoi kenties olla. Muina harjoituksina oli muun muassa vesiportti eli veden läpi laukkaaminen. Edellä mainittu harjoitus oli ehdottomasti bravuurinne tällä kertaa – tamma laukkasi rohkeasti ja arkailematta veden läpi kun kannustit sitä. Kaiken kaikkiaan moitteetonta yhteistyötänne oli ilo seurata.

maastoestevalmennus #4, valmentaja ronya
Olin jo aikaisemmin nähnyt Vallua ja turjaketta sekä koulu- että rataestevalmennuksen merkeissä, mutta tänään suuntana olikin maastoesterata. Alkuverryttelyksi ratsukko sai hypätä kymmenen esteen radan, joka sisälsi harrasteen ja tuttarin esteitä, pienen avohaudan ja helpon vesitehtävän. Ensimmäisellä kierroksella ratsukon meno tuppasi olemaan hieman liian innokasta ja Vallu ajautui muutamallakin esteellä liian lähelle. Ratsukko saikin tehdä vielä toisen kierroksen, jotta hypyistä saatiin rennompia ja turjake pääsi hieman rentouttamaan kättäkin ennen esteitä. Seuraavaksi teimme muutaman helpon luokan tehtävän, ylöshyppy, vino risu, pöytä ja alamäkeen toinen pöytä. Toinen tehtävä alkoi helpolla risuesteellä, josta kaareva linja puolicoffinille hauta, kaksi laukkaa ja risutukki. Tässä Vallu hieman haparoi turjakkeen keskittymisen herpaannuttua, otti kolme laukkaa haudan ja tukin väliin, mutta hyppäsi silti. Toisella yrityksellä ratsukko eteni reippaammin ja sai tehtyä haluamani kaksi laukkaa. Lopuksi teimme vielä muutaman vesitehtävän, jotka sujuivat niinikään mallikkaasti. Tässä vaiheessa Vallu olikin melko valmiin oloinen joten annoin ratsukon jäädä loppuravailemaan ja riensin itse päivän muihin hommiin.

maastoestevalmennus #5, valmentaja Augusta
Aloitimme aurinkoisena päivänä valmennuksen tallin ulkokentällä. Ratsukko ei ollut minulle ennestään tuttu, joten odotin innolla mitä heillä oli antaa kenttäratsastuksen parissa. Parivaljakko olikin saapuessani kentällä lämmittelemässä reipasta tahtia. Valkoinen Suomenhevonen työskenteli korvat pystyssä ja otti pitkiä askeleita eteenpäin. Tervehdin ja kerroin hieman päivän aiheesta. Alku valmennuksesta oli tarkoitus vain hioa alastuloa veteen ja sen jälkeen hieman sarjaa. Annoin siis ohjeeksi lähteä mäen päältä ja lähestyä hieman lyhyemmässä laukassa ennen alastuloa. Ratsukko aloitti vahvasti, mutta Vallu ymmärsi vasta viimehetkellä mitä olikaan tarkoitus tehdä. Tämä aiheutti vain pientä kompurointia vedessä, joten pääsimme jatkamaan samasta uudelleen. Tällä kertaa Vallua heräteltiin puolipidätteillä ja nyt tammakin ymmärsi että heillähän oli alastulo edessä. Näin laskeutuminen alkoi sujua ja pääsimme jatkamaan sarjasta. Tällä kertaa edessä oli lyhyt, mutta hyvin tehokas neljän esteen tie. Tukki, alastulo, lyhyt matka, ylöstulo ja toinen tukki. Pyysin heitä ensin tulemaan sen rauhassa ja antaen Vallun itse tehdä ratkaisuja vähän ennen estettä. Kuitenkin niin että mukana on myös ratsastajan tuki. Pari aloitti etenevällä ja innokkaalla laukalla. Tukkille lähestyminen oli hyvä ja Vallu hyppäsi sen pokkana yli. Alastuloa oltiin jo aikaisemmin treenailtu ja se meni nytkin todella hyvin, pienien apujen kanssa. Ylös ratsukko pääsi hetken miettimisen jälkeen. Viimeiselle tukille lähtivät he kaasut täysillä ja yli päästiin suurella loikalla. Olin hyvin tyytyväinen pariin, joten hetken käveltyämme takaisin pääsimme päättämään valmennuksen.