14.04.2016 - Päiväkirjamerkintä (© kasvattaja)
Tammavarsan ensimmäiset päivät olivat sujuneet hyvin, ja tänään se pääsi ensimmäistä kertaa laitumelle. Siitä oli vain muutamassa päivässä tullut todella reipas varsa, joka tuntui jopa nauttivan käsittelystä. Riimua se ei meinannut ensin haluta päähänsä ollenkaan, mutta lopulta siitäkin tuli tuttu juttu, ja taluttaminen emänsä perässä onnistui jo kohtalaisesti.
Piipa-emä ei ollut moksiskaan siitä, että joku oli aina hellimässä varsan ihan pilalle, vaan se saattoi tyytyä katselemaan jopa toiselta puolen tarhaa, mitä varsan kanssa touhuttiin. Tarkkana se kuitenkin oli, ja jos jotain pahaa olisi sattunut, olisi se varmasti tullut äkkiä väliin. Siihen malliin se kuitenkin tutki ihmisten liikkeitä.
Toistaiseksi nimetön varsa piti selvästi suuresta tarhasta, ja se saattoi ottaa aivan yhtäkkiä kovia spurtteja tarhan päästä päähän. Jokainen asia tarhassa oli tutkittava, ja aivan yhtä mielenkiintoisia olivat suuri voikukka kuin emän leikkipallokin. Utelias tamma oli, ehdottomasti, mutta aina se palasi hetkeksi emänsä luokse hakemaan turvaa ja tukea uutta paikkaa kohtaan.
Kaksikko sai laiduntaa rauhassa aina iltaan saakka, jolloin veimme ne takaisin sisälle. Huomasimme, että eihän varsa tarvinnut riimua ollenkaan, sillä se käveli emänsä perässä ihan minne tahansa. Eläinlääkärikin kävi tutkimassa varsan vielä kertaalleen, ja hän totesi tamman olevan ”terve kuin pukki”, ja että sillä oli todella hyvät edellytykset kasvaa hienoksi hevoseksi. Se oli ilo kuulla!
25.05.2016 - Päiväkirjamerkintä (© kasvattaja)
Tänään oli raskas päätös edessä. Katselin tarhassa emänsä kanssa kasvavaa varsaa ja huokaisin syvään. Vaikka varsa olikin ihana ja siihen oli kiintynyt koko talliporukka, ei meillä ollut tarvetta tuollaiselle vahinkovarsalle. Laitoin tammasta edellisenä aamulla myynti-ilmoituksen nettiin, ja sain heti viisi yhteydenottoa. Ilmeisesti tamman historia veti ihmisten mielenkiinnon puoleensa.
Olin tutkinut jokaista tallivaihtoehtoa ja päätynyt lopulta Hattuvaaran talliin. Kyseessä oli melko pieni talli, joten varsa saisi varmasti kaiken tarvitsemansa huomion siellä. Talli sijaitsi valitettavasti Espoossa, joten sinne ei joka päivä lähdettäisi katsomaan, mitä tammalle kuului. Siihen kuitenkin tuli tottua, mikäli varsa muuttaisi meiltä pois.
Kun rautias varsa näki minun seisovan tarhan vieressä, se juoksi äkkiä luokseni. Varsa työnsi turpansa minua kohti ja minä ojensin tälle käteni. Sen sijaan, että se olisi ollut rapsutuksia vailla, nappasi se hihastani kiinni hampaillaan ja lähti sitten takaisin emänsä luokse. Hölmö otus.
20.06.2016 - Päiväkirjamerkintä (© kasvattaja)
Tänään tuli kuluneeksi puoli vuotta siitä, kun kaunis rautias Pihlaja-varsa oli syntynyt maailmaan. Tamma oli lähdössä uuteen kotiinsa illalla, joten päätimme viimeisten tuntien kunniaksi kokoontua viettämään aikaa sen kanssa. Teimme tammalle yksinkertaisen kauraomenaseoksen ja letitimme sen harjan pienille leteille. Toiset kertoivat vuorollaan hauskoja kommelluksia, mitä tamman varsa-aikana oli sattunut, toiset taas keskittyivät miettimään, mitä tamman tulevaisuus toi tullessaan.
Kun hevosauto saapui lopulta pihaan, lähdimme porukalla taluttamaan tammaa ulos. Se kulki niin nätisti narun päässä, ettei toista samanlaista ollut tallillamme nähty! Pihlaja sai vielä monet rapsutukset pihassa, ennen kuin sen oli aika kiivetä ramppia pitkin hevosautoon ja lähteä matkustamaan Etelä-Suomeen. Toivoin kovasti, että saisimme kuulla tamman kuulumisia jatkossakin. Olihan Pihlaja tallimme ensimmäinen kasvatti ja hevonen, joka jäi varmasti monen mieleen reippaana ja positiivisena hevosenalkuna.
21.06.2016 Päiväkirjamerkintä (© omistaja)
Odoteltiin kovasti meidän Heljävirran kasvattia joka saapuisi Lapista asti meille. Lähtö oli kuulema menny hyvin kun soitin kasvattajalle ja kyselin tilannetta, ja lupasin pistää tekstiviestii kun hän vihdoin tulisi. Siinävälissä kun odoteltiin, minä ja perheeni sekä pari tallityttöä, tehtiin me aamutallin hommat. En pystyny kuitenkaan keskittymään mihinkää muuhun kun siihen että milloin se hevosauto tulee! Päätin sitten mennä liikuttamaan yhtä nuorta hevosta ja kun ssaavuin takaisin talliin huomasin että iso punainen hevosauto ajoi portista sisään. Meinasin huutaa että "NYT SE TULEE!", siinä samassa muistinki että minulla oli kädessä neljävuotias ori joten ehkä en. Sensijaan käveltiin nopeasti talliin ja annoin orin tallintyöntekijälle ja pyysin häntä hoitamaan loppuun. Juoksin takas ulos hymy naamalla ja odotin. Ja siinä se sitten oli. Upea rautias läsipäinen tamma. Kiitin kuskia ja talutin tammaa vähän tallipihalla. Aviomieheni saapui sitten pihalle ja pyysin häntä ottamaan kuvan meistä että voisin lähettää kasvattajalle. Pihlajan karsina oli jo valmis joten tamma pääsi heti karsinaan syömään heinää.