Kouluvalmennus, valmentajana tvisha
Illan mittaan käänsin autoni nokan kohti Hattuvaaraa, jossa minua odotti turjakkeen ja kauniin Hillan valmentaminen kouluratsastuksen tiimoilla.
Saapuessani paikalle oli ratsukko jo ennättänyt tovin kentällä lämmittelemään, joten pääsimme heti aloittamaan hommat.
Hilla oli selvästi reippaalla tuulella, se liikkui alusta alkaen hyvässä tahdissa eteen, ollen tosin vähän epävarma minua kohtaan.
Pyysin ratsukko siirtymään käynnissä kahdeksikon muotoiselle kiemurauralle, jossa teimme paljon pysähdyksiä sekä vasta- ja myötäasetuksia.
Hilla asettui hyvin turjakkeen avuista ja taipui ympyrällä muutoinkin hyvännäköisesti.
Pysähdyksissä turjake sai käyttää reippaita apuja alkuun, jotta Hillalle meni heti perille mitä tältä haluttiin.
Kun käynti näytti hyvältä, sai ratsukko jatkaa samaa harjoitusravissa.
Ravissa erityisesti vasta-asetuksia tehdessä turjakkeen piti huolehtia siitä, että ympyrät pysyivät symmetrisinä, eikä Hilla lähtenyt kaartumaan pois päin.
Pysähdykset onnistuivat ravissakin kohtalaisesti, mutta kylläpä oli työn ja tuskan takana saada hevonen siirtymään suoraan raviin!
Turjake joutui joka kerta oikein kovasti käskemään tammaansa, sillä se tarjosi väkisin ensin käyntiä ja sen jälkeen ravia.
Ympyrältä siirryimme ravissa uralle, tehden loivaa kiemuraa pitkillä sivuilla ja ratsastaen oikein huolella kulmat.
Tehtävä oli ratsukolle hyvin simppeli, joten jatkoimme pian samaa laukassa.
Laukassa huolellisten kulmien ratsastus oli se suurin haastavuus, sillä Hilla tuppautui väkisin lähtemään oikomaan jos turjake ei ollut selässä hereillä.
Napakka ulko-ohja ja huolellinen ratsastus sisäpohkeella vaadittin hyvien kulmien takaamiseksi.
Laukkaa työstimme lopuksi vielä keskiympyrällä, keskittyen tällöin erityisesti turjakkeen rentoon istuntaan.
Tunti kului hirmuisen nopeasti, joten ei aikaakaan kun meidän täytyi rueta jäähdyttelemään ja loppuverkan kautta lopettelemaan.
Valmennus sujui yleisesti ottaen todella hyvin, välillä tunnin mittaan hevonen laittoi ratsastajan avuja vastaan, mutta hienosti turjake luki tammaansa ja korjasi tilanteet joka kerta.
Estevalmennus, valmentajana tvisha
Viikon sisään saavuin toista kertaa Hattuvaaraan valmentamaan turjaketta ja Hillaa, tosin tällä kertaa luvassa oli estevalmennus.
Ratsukko sai rueta itsenäisesti lämmittelemään sillä aikaa, kun minä pystyttelin päivän tehtäviä varten esteitä kentälle.
Sivusilmällä katsellessani Hilla oli tänään astetta laiskemmalla tuulella, ratsastaja sai ratsastaa sitä oikein reippaalla pohkeella eteen, jotta hevonen sai moottoriaan käyntiin.
Lisäksi tamma näytti painavan jonkin verran kuolaimelle, joten turjake joutui tovin sitä pyörittelemään ennen kuin se pehmeni ja lopetti kädelle painamisen.
Ratsukon työskennellessä jo asteen verran paremmin yhteen, saivat he ottaa lämmittelyhyppyjä pienelle jumppasarjalle.
Jumppaesteiden ylittyessä hyvin lähdimme työskentelemään esteillä, joilla korkeutta oli keskimäärin 80-100cm.
Olin rakentanut kentälle yhden kolmen esteen sarjan, yhden kahden esteen sarjan, yhden nousevan trippelin ja yhden ristikon.
Ratsukko sai aloittaa hyppäämällä ensin ristikon, siitä kääntää kahden esteen sarjalle, jonka jälkeen käännös kolmelle esteelle ja niiden perään vielä trippeli.
Turjake sai siis pääpainoisesti miettiä sarjoilla liikkumista ja sitä, että hevosen askeleet mahtuvat sarjojen väleihin.
Ensimmäiset esteet sujuivat oikein hyvällä tyylillä, tamma ponnisti hyvästä kohtaa ja jatkoi oikeassa laukassa seuraavalle.
Kolmen esteen sarjalla alkoivat kuitenkin ongelmat, kun Hilla kielsi kerta toisensa jälkeen.
Vaikka turjake kuinka tsemppasi, niin hevonen ei vain yksinkertaisesti hypännyt.
Näin ollen pudotin ensimmäisen esteen alas ja kokeilimme uudestaan. Jälleen hevonen selvästi epäröi, mutta hyppäsi kuitenkin rohkeasti, vaikka pudotuksiakin tuli.
Trippelille turjake sai myös jatkuvasti kannustaa, sillä kyseiselle esteelle vaadittiin äärimmäisen voimakas ponnistus hyvästä kohtaa, jotta se ylittyi puhtaasti.
Toistojen kautta kaikki esteet alkoivat sujumaan paremmin, erityisesti ratsukko kehittyi mainitulla kolmen esteen sarjalla.
Esteiden väleissä turjake laski hienosti ratsunsa askeleet ja tarvittaessa joko pidensi tai lyhensi tammansa laukkaa.
Kun kaikki sujui kuin rasvattu, lähdimme siirtymään loppuverkan pariin ja sitä myöten lopettelemaan.
Jälleen valmennuksessa oli suunta ylöspäin, alkuun Hillan epävarmuus paistoi läpi, mutta kun turjake oli selässä rauhallisena ja pyysi hevoseltaan reippaasti, selätti tammakin hermostuneisuutensa ja hyppäsi hyvin.